Annika ja Lauri lähtivät tänään sinivalkoisin siivin takaisin Suomeen. Saatoin heidät lentoasemalle ja hetken oli sellainen olo, että itsekin voisi jo nousta koneeseen. Olen vähän jo toinen jalka Suomessa, vaikka täällä on vielä paljon tehtävää. "Uudet" perunat ja saunominen ja mökkeily houkuttavat. Samoin kuin sanomalehden luku aamiaispöydässä, Riston ja Kaukon keikka Telakalla, piknik ja pulikoiminen Tahmelan rannassa. (Tilaisin elokuuksi täydellisen kesäsään, kiitos!) Niin joo, ja kaikkia ihquja ihmisiä olis kanssa ihan kiva vaihteeksi nähdä.
Melkein viikko noiden aika huippujen tyyppien kanssa oli täynnä herkuttelua, hengailua ja hyviä keskusteluja. Niin häistä kuin Brechtin vieraannuttamis-tekniikan toimivuudestakin. Yhdellä sanalla sanoen koko vierailu oli vaan Parhautta.
Kuvista voi jatkuvan syömisen lisäksi nähdä aika hyvin Nürnbergiä.
Herkuttelusta tuli mieleen, että huolestuttaa kyllä aika paljon, miten totun taas Suomen hintoihin. Täällä ihan mukava paketti brietä maksaa 99 senttiä! Suomessa ostan brietä vain Hulluilta Päiviltä. Tai ainakin tähän asti ostin. Nyt siitä on tullut lähes arkea. Vielä vaikeampaa lienee luopua Aldin ihanasta maustamattomasta jugurtista.
Kyllä hyvä ruoka vain tekee elämästä niin paljon parempaa. Kuten kuvasta näkyy.
No comments:
Post a Comment